London Olympics 2012: Traffic, tickets and security

Suurin jännitykseni ennen matkaa oli liikenne: puhetta oli lakoista ja kauheista ruuhkista johtuen olympialaisrajoituksista ja olympialaisliikenteestä. Joko meillä oli aivan mahdottoman hyvä tuuri tai paikalliset ovat todella muutelleet normaaleja rutiinejaan ja lisätyt palvelut ovat riittäneet, mutta kertaakaan ei kohdallemme osunut mitään poikkeuksellista keskustaliikenteessä, ruuhkaisempia metroja olen nähnyt ihan tavallisina kesäpäivinä.


Before the trip my main concern was the traffic: there were talk of strikes and olympic lanes and terrible traffic jams caused by them. Luckily we ran into nothing like it! I have seen much more crowded tubes on regular summer days than now so either we were really lucky or the locals have changed their routines and the additional arrangements have been enough.

Ylemmän kuvan mukaiset "ruuhkat" tuntuivat tavanomaisemmilta, ainut oikea ruuhka oli olympialaiskylästä ja Westfieldin ostoskeskuksesta poisjohtavalla sillalla, mutta sekin asemaan mennessä jakaantui niin, että asemalla ja metrossa ei enää huomannut ruuhkaa.


We saw more of the above kind, the only real crowd was on the bridge leading away from the Olympic village and Westfield shopping center. 

Toisena lajina, johon saimme liput, oli lentopallo. Vaihdoimme kuitenkin osallistujalistaa, että liput hankkinut siskon mieskin pääsisi jotain katsomaan ja minä jätin lentopallon väliin. Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsinkin, lippujen saaminen oli todella vaikeaa. Lippujärjestelmä ongelmineen ja muut lippuongelmat ovatkin ainut negatiivinen sanottava koko kisoista.


The other sport we had tickets to was volleyball. I switched with my brother-in-law so he could go also as he was the one who managed to get the tickets we got, so I did not go. As I mentioned in the previous post, getting tickets was really difficult. The ticket system problems and all ticket related issues are really the only negative I have to say about the games. 

Kolmas paljon julkisuutta saanut asia oli turvallisuus. Sisareni totesikin, että poliiseja, sotilaita ja metrotyöntekijöitä tuntui olevan enemmän kuin kisaturisteja, joten melkoisen turvalliseksi sitä koki olonsa. Kaikki vapaaehtoiset ja edellämainitut olivat hyväntuulisia ja avuliaita, apua sai ennenkuin ehti edes pyytää. Siitä täydet pisteet!


Third issue that was mentioned in the media a lot was the security. As my sister noted, there seemed to be more police, soldiers and tube workers than there were Olympics goers so you felt really safe! All the volunteers and the workers mentioned before were so happy and helpful that you got help before you even knew what you could need it for. For that, 10 points! :)